15 heinäkuuta 2024

Synnytys: Ponnistaminen, liike ja lepo



Tämä teksti pohjautuu synnytyspelon lievittämistä käsittelevään kirjaan. Kirja: Susanna Heli. Peloton synnytys - kohti turvallista kokemusta. Gummerus 2020.

Sisältö:
1. Ponnistustekniikka
2. Liikkuminen synnytyksen aikana 
3. Lepo synnytyksen aikana   


1. Ponnistustekniikka


Ponnistusvaihe on usein hysteerinen, mutta vaihe voi olla myös rauhallinen. Jotta synnyttäjä pystyy työntämään lapsen ulos, hänen lantionpohjansa olisi hyvä olla rento. Jos lantionpohja on jännittynyt, se vastustaa sitä, että lapsi työntyy lantionpohjan kudoksen läpi.

Tästä syystä synnyttäjän ei tarvitse ponnistaa niin kovaa kuin jaksaa vaan hän voi pysytellä täysin passiivisena, kunnes ei pysty olemaan ponnistamatta. Silloinkin kun paineen vuoksi tuntuu, että on pakko ponnistaa, Heli suosittelee odottamaan mahdollisimman pitkään niin rentona kuin pystyy. Tällöin kudokset ehtivät venyä ja keho on valmis ponnistukseen.

Ponnistustarve voi olla toisaalta hyvin heikko (esim väsyneen kohdun tai lääkkeellisen kivunlievityksen vuoksi), jolloin on vaikea löytää oikeita lihaksia. Kätilö neuvoo tällöin tekniikan ja lihasten löytämisen kanssa.

Ponnistamiseen tarvitaan lantionpohjan lihaksia ja vatsaontelon painetta.

Harjoitukset ponnistamiseen tarvittavien lihasten löytämiseksi

Harjoitus nro 1:
Ääntele matalasti, sulje suu, ja muodosta ääni suussa ja rinnassa. Toista muutama kerta. 
Ponnista kuvitellen, että sinun pitää työntää tamponi pois emättimestä. Ponnistus on tällöin erilainen kuin silloin kun ulostat. Toista muutamia kertoja.

Harjoitus nro 2:
Kädenväännössä on käytössä oikea lihasryhmä. Kokeile painaa tukihenkilösi käsivarsi alas. Miltä harjoitus tuntuu?
Kokeile sitten kädenvääntöä niin, että ääntelet samalla matalalla äänellä. Kokeile sulkea suusi ja suunnata ääni alas kohti lantiota. Sujuuko paremmin?

Matalaääninen pihinä estää ponnistamasta liikaa.


2. Liikkuminen synnytyksen aikana



Selällään makuuta kannattaa välttää synnytyksen aikana mahdollisimman paljon; makuuasennossa olo on kuin etenisi synnytyksessä vastamäkeen. Seisominen tai edes istuminen on parempi vaihtoehto.

Pystyasennossa tapahtuva aktiivinen synnytystyö vilkastuttaa verenkiertoa, lietsoo supistuksia ja auttaa lasta etenemään synnytyskanavassa.

Menetelmiä, joista on apua synnytyksen aktiivisten vaiheiden aikana:

- Käveleminen
- Lanteiden pyörittely (musiikin tahtiin tai ilman)
- Asennon muuttaminen
- Liikkuminen epiduraalipuudutuksen saamisen jälkeen

Epiduraalipuudutuksen jälkeen on erityisen tärkeää, että pyrkii olemaan aktiivinen. Liike stimuloi supistuksia ja liikkumalla pystyy parhaiten estämään supistusten loppumisen.

Pään taakse päin kallistus ja suun avaaminen auttaa rentouttamaan lantionpohjan. Liikkumisen aikana voi hyödyntää itseapukeinoja (hengitys, rentoutuminen, ääni, ajatuksen voima).


3. Lepo synnytyksen aikana



Synnytys voi kestää kauan, jolloin synnyttäjän (sekä tukihenkilön) olisi syytä pystyä välillä lepäämään, jolloin synnytyksen jaksaa paremmin. Unettomuus näkyy mm. apatian, masennuksen ja ahdistuksen tunteina.

Helin mukaan unen ei tarvitse olla yhtäjaksoista vaan uni koostuu pätkistä supistusten välillä. Lepo voimistaa kehoa silloinkin vaikka ehtisi levätä vain lyhyen aikaa supistusten välin ollessa lyhyt.

Nukkuminen synnytyksen aikana on mahdollista, kun tuntee olonsa turvalliseksi. Nukahtamisen helpottamiseksi synnyttäjä voi hyödyntää turvallisuuden tunnetta lisääviä keinoja sekä itseapukeinoista rentoutumista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti