Näytetään tekstit, joissa on tunniste lapsen psyykkisen ja sosiaalisen kehityksen tukeminen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste lapsen psyykkisen ja sosiaalisen kehityksen tukeminen. Näytä kaikki tekstit

08 elokuuta 2024

Lapsen psyykkisen ja sosiaalisen kehityksen tukeminen

Lapsen psyykkisen ja sosiaalisen kehityksen tukeminen tarkoittaa sitä, että tuetaan lapsen mielenterveyttä, sosiaalisten taitojen kehitystä ja persoonallisuuden kehitystä. Tuen ja avun pyytäminen läheisiltä, ammattilaisilta ja järjestöiltä on kannattavaa, jos tukea tai apua tarvitsee & ajoissa alkanut tuki /apu on hyvä keino ennaltaehkäistä myöhempiä ongelmia.

Edit: Teksti ei nyt valitettavasti sisällä lähdeviitteitä tai minkäänlaista lähdeluetteloa, koska koostin tekstiä alkuun niin pitkälle ottamatta lähteitä ylös.

Tämä teksti sisältää: 1. Hyvä ja vakaa kasvuympäristö, 2. Huomio sosiaalisten taitojen kehittämisessä, 3. Itsesäätelytaitojen kehittämisessä tukeminen ja 4. Harrastukset.


1. Hyvä ja vakaa kasvuympäristö

- Perustarpeista huolehtiminen (ravitsemus, uni, puhtaus) sekä rutiinit (ruokailut, vuorokausirytmi). 

- Lapsesta välittäminen ja hänelle tarvittaessa tukena oleminen. Stabiileja suhteita aikuisten kanssa (pysyvyys, ennalta-arvattavuus). 

- Johdonmukaiset säännöt ja rajat. Kurinpitokeinojen perustuminen oikein toimimisen opettamiseen eikä rankaisemiseen. Rajojen syiden selittäminen. 

- Lapsen hyväksyntä, arvostus ja kannustus: Lapsen kuuntelu ja pyrkimys ymmärtää häntä, persoonallisuuden myönteisten puolien kehuminen, lapselle sen osoittaminen että hyväksyy hänen tunteensa, ajan viettäminen lapsen kanssa, lapsen omien päätösten tukeminen, ei lapsen vertailua muihin.

- Asuinpaikan suhteellinen pysyvyys. Tämä vaikuttaa turvallisuuden tunteeseen ja pysyvyyden /jatkuvuuden kokemiseen sekä mahdollistaa pysyvämmät sosiaaliset suhteet. Asuinpaikan vaihtuminen vaatii lapselta sopeutumista uuteen ympäristöön ja aiheuttaa lapselle stressiä. Joskus asuinpaikan vaihtaminen on tarpeellista, mutta jos aikoo muuttaa kevyin perustein, sitä kannattaa harkita uudelleen.

- Lapsi ei saa nähdä /kokea väkivaltaa (fyysistä tai henkistä). Väkivallan näkemisen /kokemisen vaikutuksista mulla on erillinen teksti täällä. Väkivallan eri muotoja ovat myös mm.: kontrollointi, kiristäminen, haukkuminen, uhkailu, tavaroiden rikkominen ja yhteisten rahojen omiminen.


2. Huomio sosiaalisten taitojen kehittämisessä 

- Empatian osoittaminen muita kohtaan lapsen nähden; roolimallius.

- Sekä omien että lapsen tunteiden sanoittaminen (esim "olen/olin surullinen, koska..." tai "sinua suututtaa"). 

- Lastenkirjat ja muu aineisto, joissa käsitellään tunteita, ystävyyssuhteita ja sosiaalisia tilanteita. Käytännössä: lastenkirjallisuudessa tunnetaitokirjat, tunnekortit ja ystävyysaiheiset lastenkirjat.

- Yhdessä sen miettiminen, miltä jokin tuntui toisesta ja miten tunteen kokijan tunteet näkyivät (esim miltä kaatuminen tuntui jostakusta tai miltä ukkonen tuntuu koirasta).

- Muiden lasten kanssa leikkimisen ja sosiaalisten harrastusten mahdollistaminen. 

- Oma esimerkki hyvästä vuorovaikutuksesta muiden kanssa. 

- Vastavuoroisen kommunikaation opettelu. Lapsen opettaminen kuuntelemaan.

- Hyvästä käytöksestä ja sosiaalisista taidoista lapselle positiivista palautetta (vilpitöntä & usein & vastaavaan käytökseen kannustus) sekä lapsen huomion kiinnitys siihen, kuinka hänen hyvä käytöksensä vaikuttaa. 


3. Itsesäätelytaitojen kehittämisessä tukeminen 

- Roolimallina toimiminen: sen näyttäminen, miten hallitsee tunteitaan ja kuinka kohtaa stressaavat tilanteet; sen osoittaminen, mitä tunteiden säätelykeinoja käyttää. 

- Turhautumisen ja suuttumisen rakentavaan käsittelyyn tukea. Lapsen tunteiden tunnistaminen ja niiden ääneen sanoitus. Auta lasta käyttämään tunteiden säätelytaitoja kuten syvään hengittämistä.

- Muista rutiinien ja sääntöjen merkitys itsesäätelytaitojen kehityksessä. 

- Itsesäätelytaitojen kehitys leikkien kautta. Esimerkiksi leikit, joissa pitää odottaa omaa vuoroa. 

- Kotiin voi rakentaa rauhoittumisnurkkauksen, johon lapsi saa vetäytyä rauhoittumaan.

- Anna lapselle aikaa ja tilaa oppia tunteiden säätelyä. 


4. Harrastukset 

- Liikunta ja harrastukset ovat tärkeitä: ne tukevat fyysistä terveyttä, motorisia taitoja, sosiaalisia taitoja ja itseluottamusta. 

- Liiku itse (esim pyöräily, kävely, liikuntaharrastus) yhdessä lapsen kanssa. 

- Tarjoa mahdollisuus erilaisiin harrastuksiin ja liikuntalajeihin. Tue harrastamaan. Huom liikunnan pitäisi olla mukavaa. 

- Kannusta ryhmäharrastuksiin kuten joukkueurheiluun.