Vauvan nukkuminen

Tämä teksti käsittelee alle 1-vuotiaan lapsen, eli vauvan, nukkumista ja käy läpi ohjeita siihen. Vauvan nukkuminen on monijaksoista: vauva nukkuu useita lyhyitä torkahduksia pitkin vuorokautta ja niiden välissä on lyhyitä heräämisiä. Lapsen kasvaessa lapsi nukkuu harvemmin, mutta pidempiä aikoja kerrallaan. 

Lähde: kirja Unen voima, s. 66-67. 

Jäljempänä tekstissä lähdeviitteet merkitty hakasulkeisiin [näin].

Tekstin sisältö:  

1. Uni 0-3 kk iässä 

1.1. Rytmiä säätelevät vauvan nälkä ja suuri unen tarve 

1.2. Turvalliset nukkumaolosuhteet 

1.3. Vastasyntyneen unen rakenne 

1.4. Vauvan rauhoittamistekniikoita 

1.5. Mikä unta häiritsee?

2. Uni 3-12 kk iässä 

2.1. Unen vaiheesta toiseen siirtymisen vaikeus ja vuorokausirytmi

2.2. 4 kk hulinat

2.3. Päivärytmi ja sen merkitys

2.4. Päiväunet

3. Lähteet

1. Uni 0-3 kk iässä

1.1. Rytmiä säätelevät vauvan nälkä ja suuri unen tarve 

Vastasyntyneen vauvan rytmiä säätelevät nälkä ja suuri unen tarve. Vastasyntyneen unen tarve on keskimäärin 14-20 tuntia/vrk. Uni jakautuu tasaisesti ympäri vuorokauden ja vastasyntynyt herää usein lähinnä syömään ollen hereillä vain lyhyen aikaa. Vauvan kasvaessa valveilla oloajat pitenevät. 2 kk iässä vauva jaksaa olla hereillä jo yli tunnin kerrallaan. [1, 2]

Pienen vauvan vatsalaukku on hyvin pieni; yhden päivän ikäisellä viinirypäleen ja 1 kk ikäisellä kananmunan kokoinen. Näin ollen se vauva tarvitsee ravintoa hyvin usein. [1] Maidon tarve koskee myös öitä, mutta vauvaa ei kuitenkaan tarvitse herättää syömään, mikäli hän kasvaa ja kehittyy hyvin. [2]

1.2. Turvalliset nukkumaolosuhteet

Turvallisten nukkumaolosuhteiden luomiseen kannattaa kiinnittää huomiota. Tämä vähentää unenaikaisen kuoleman riskiä. Turvallisin nukkumapaikka alle 6 kk ikäiselle on erillisellä tukevalla alustalla (ei perhepeti) ilman irtonaisia petivaatteita ja selällään tutti suussa. [2] Jos vanhempi haluaa nukkua mieluummin perhepedissä, sekin on nykytiedon mukaan vauvalle sopiva nukkumispaikka, kunhan perhepedin olosuhteet ovat tietynlaiset [5]. Uniliitto suosittelee tutustumaan tällöin huolella turvallisen perhepedin ohjeisiin. [2]

1.3. Vastasyntyneen unen rakenne

Vastasyntyneen unen rakenne: Yhteen unisykliin kuuluu aktiivisen -, välimuotoisen - ja hiljaisen unen vaihe. Aktiivisen unen osuus on n. 60 % unesta ja se on REM-unen tyyppistä unta. Sen aikana vauva voi vaikuttaa olevan hereillä. [1, 2]. Vauvan unta kannattaakin seurailla hetki varsinkin yöllä eikä rynnätä heti vauvan luokse, sillä se voi herättää nukkuvan vauvan turhaan. [2]

Yksi unisykli kestää noin 45-50 minuuttia ja vauva havahtuu jokaisen syklin välissä. [2] Osa vauvoista kykenee nukahtamaan itsenäisesti uuteen unisykliin ja osa tarvitsee tukea nukahtaakseen uudelleen. [1, 2]

1.4. Vauvan rauhoittamistekniikoita

Moni pieni vauva rauhoittuu parhaiten kohdunomaisissa olosuhteissa. Tällöin voi käyttää esimerkiksi Happiest baby -menetelmää, joka simuloi kohdun olosuhteita ja voi olla tehokas itkevän vauvan rauhoittelemiseen. [1, 2]

Happiest baby -menetelmään kuuluu: 1. kapalointi, 2. kylki-maha -asento, 3. kohina, 4. keinuttelu, 5. tutti.

Muutama huomio:

• Kapalointi kannattaa opetella kun vauva on tyytyväinen. [1, 2]. Kapalointia kannattaa harrastaa tällöin ensin useamman kerran - vauvan totuttaminen kapalointiin - ennen kuin siittyy itkevän vauvan kapalointiin. [2]
• Kylki-maha -asento on hyvä vain rauhoitteluun ja vauvan on turvallisinta nukkua selällään, mikä vähentää kätkytkuoleman riskiä [1, 2]. Ensimmäisen 3 kk ajan vauva kannattaa laskea sylistä kylki edellä alustalle ja tukea käsillä selälle kääntöä. Ote kannattaa irrottaa vauvasta hitaasti. Tämä auttaa välttämään moron heijasteen, joka häviää vauvalta yleensä 3 kk iässä. [2]
• Äänekäs ja voimakas kohina on paras. Mitä äänekkäämpi itku, sitä äänekkäämpi kohina. Kohinan järjestämiseen voi käyttää white noisea (white noise -kännykkäsovellus tai esimerkiksi Youtubessa olevat white noise -videot). Kohinaääni voi auttaa kaiken ikäisillä. [1]
• Keinuttelu: monotoninen, värinämäinen, rytminen ja nopea pieni liike paras. [1]
• Tutti: Imeminen on keino rauhoittaa vauvaa. [1] Tutin varhaisesta oikeaoppisesta käytöstä ei ole nähtävästi haittaa imetyksen onnistumiselle [2, 3]. Tutista on enemmän hyötyä kuin haittaa - kätkytkuoleman riski pienenee merkittävästi [3].

Kaikki vauvat eivät tarvitse kaikkia näitä viittä keinoa. [1]

Vauva nauttii yleensä myös kylvyistä, katsekontaktista, hieronnasta, vaunukävelyistä ja kiireettömästä yhdessä olosta. [1]

Pienen vauvan kanssa voi alkaa harjoitella unitaitoja. Tässä merkitystä on rytmeillä, rutiineilla ja valoisuuden vaihtelulla - päivällä valoisaa ja esim musiikkia, yöllä hoitotoimet hämärässä. [1] Kuitenkaan kiirettä tällaiseen harjoitteluun ei ole vaan myöhemminkin ehtii [2]. 

1.5. Mikä unta häiritsee?

Vauvan unta voi häiritä esimerkiksi refluksi (eli mahan sisällön nousu ruokatorveen), synnytyksen jälkeiset vauvan kehon kireydet, ilmavaivat ja allergiat. Joskus refluksin taustalta voi löytyä allergioita tai allergiat voivat ilmetä lapsella muutoin, jolloin imettävän äidin ruokavaliota voi olla paikallaan viilata. Monipuolinen ruokavalio on kuitenkin paras sekä äidin että vauvan kannalta. [2]

Selittämätön itkuisuus ("koliikki") tarkoittaa pitkäkestoista jatkuvaa itkuisuutta, jolle ei löydy syytä. Se alkaa yleensä 2 viikon iässä ja voi loppua tyystin 3 kk iässä. Tällöin vanhempien kannattaa kartoittaa kaikki tukitoimet jaksamisensa vuoksi. Happiest baby -menetelmästä voi olla tällöin apua. Menetelmää käsitelty tekstin kohdassa 1.4 Vauvan rauhoittamistekniikoita. [2]

2. Uni 3-12 kk iässä

2.1. Unen vaiheesta toiseen siirtymisen vaikeus ja vuorokausirytmi

Vauvan unen rakenne muuttuu ja unen vaiheet alkavat olla selkeämpiä: nukahtaminen 10 min -> kevyt uni 10-20 min -> syvä uni 20-30 min -> kevyt uni -> REM-uni -> kierros alkaa alusta. [1]

Vauvalla on yleensä pieniä vaikeuksia siirtyä unen vaiheesta toiseen ja vauva voi univaiheiden välissä herätä erilaisiin häiriötekijöihin, joita ovat esimerkiksi kylmä, nälkä, likainen vaippa tai jokin ääni. Alkuillasta (tai pitkän hereillä olojakson jälkeen) unen vaiheesta toiseen siirtyminen voi olla vauvalle helpompaa ja vaikeuksia alkaa tulla nukkumisen kestettyä kauan, esimerkiksi aamuyöllä. Nukahtamisessa ja unen vaiheista toiseen siirtymisessä voivat auttaa Happiest baby -tekniikat (ks. kohta 1.4 Vauvan rauhoittamistekniikoita), kuten kapalointi ja kohina sekä myös uniassosiaatiot. [1]

Vauvan melatoniinin tuotanto käynnistyy ja vauvalla alkaa ilmetä merkkejä vuorokausirytmistä 3-4 kk iässä. [1, 4]

2.2. 4 kk hulinat

Vauvalla on paljon uusia taitoja ja hän on tietoinen ympäristöstään. Hän ottaa kontaktia, haluaa huomiota ja oppii liikkumaan - kiinnostuu esimerkiksi käsistään. Kaikki tämä vaikuttaa myös nukkumiseen ja lisäksi uneen voivat vaikuttaa myös mm. allergiat, kivut ja kutina. 

Tämän ikäisen vauvan kohdalla on hyvä opettaa vauva nukahtamaan itsekseen silloin, kun vauva herää jonkin häiriötekijän vuoksi. [1, 6] 

2.3. Päivärytmi ja sen merkitys

5 kk iästä alkaen on järkevää noudattaa päivärytmiä, johon kuuluvat rutiinit, valoisuuden vaihtelu ja päiväajan aktiviteetit. [1, 8]

Tämä tarkoittaa seuraavia seikkoja: 

• Rutiinit: säännölliset kellonajat heräämiselle, päiväunille, nukkumaanmenolle, ruokailuille, ulkoiluille ja aktiviteeteille. [1, 8]
• Esimerkiksi Uniliitto on julkaissut päivärytmiesimerkkejä (pdf-tiedostoja) vauvaikäisille [8]. Tässä Uniliiton päivärytmiehdotus 5-6 kk ikäiselle sekä tässä päivärytmiehdotus 7-12 kk ikäiselle.
• Kaikki päiväaikaiset tapahtumat liittyvät uneen. Rutiinista poikkeaminen (esim toimelias päivä tai hoitopäivä) voi vaikuttaa yöuneen - toisiin vauvoihin enemmän kuin toisiin. Vauvalle rutiinit luovat turvallisuutta ja tulevat tapahtumat ovat yllätyksiä ellei kyseessä ole toistuva rutiini. [1]
• Yöunen pohja rakennetaan päivällä: suositeltavaa on päiväaikainen aktiivisuus, jotta unipainetta (adenosiini) alkaa tulla iltaa kohti. [1]
• Hyvä paikka nukkumiseen on tärkeä ja hyväksi olisi, että paikka tarkoitettu vain nukkumiseen. Valoisuuteen kannattaa panostaa: aamulla aurinkoa ja illalla pimeää. [1]

2.4. Päiväunet 

Päiväunien vakiintuminen tapahtuu hitaammin kuin yöunien, joten vauva nukkuu usein useita lyhyitä päiväunia. Vauvat ovat yksilöllisiä, joten vauva saattaa nukkua useita lyhyitä päiväunia, vaikka päivärytmiä tuettaisiin ulkoisesti. Noin 6 kk iässä lapsi kykenee nukkumaan noin kolmet päiväunet. Kaksiin päiväuniin vauva kykenee siirtymään yleensä 8-12 kk iässä. [7]

Tuntomerkkejä sille, että vauva nukkuu tarpeeksi: hän on valveilla ollessaan virkeä ja yleensä hyväntuulinen. [7]

3. Lähteet

1) Video "Vauvan uni - tietoa ja vinkkejä vauvaperheen parempiin uniin". Julkaisija Neuvokasperhe (Sydänliitto). Julk 11/2023. https://youtu.be/ow5OSwS1yMU?si=vT-1UYKjuxAFZySI

2) https://www.uniliitto.fi/auta-unta/lapsiperheen-uni/0-3-kk-ikaisen-vauvan-uni/

3) Duodecimin pääkirjoitus "Varhaisesta tutin käytöstä enemmän etuja kuin haittoja". Julk 2023. https://www.duodecimlehti.fi/duo17727

4) Kirja "Unen voima - miksi nukumme". Kirjoittaja Matthew Walker. Suomennos julk 2019. Alkuperäinen teos julkaistu v. 2017.

5) https://imetys.fi/tietoa-imetyksen-avuksi/perhepeti/

6) https://www.uniliitto.fi/auta-unta/lapsiperheen-uni/4-12-kk-ikaisen-vauvan-uni/

7) https://www.uniliitto.fi/auta-unta/lapsiperheen-uni/paivaunista/

8) https://www.uniliitto.fi/auta-unta/lapsiperheen-uni/saannollinen-vuorokausirytmi-tukee-laadukasta-unta/