Meta

Näytetään tekstit, joissa on tunniste mallioppiminen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste mallioppiminen. Näytä kaikki tekstit

30 huhtikuuta 2022

"Seura tekee kaltaisekseen" -väitteen arviointia

Minua vaivaa se, että miten muut ihmiset ottavat toisistaan mallia negatiivisessa mielessä ja miksi. Otan siksi pohdittavaksi psykologian yo-kokeessa (v. 2008 kevään koe) olleen seuraavan tehtävänannon: 
Arvioi psykologisen tiedon varassa väitettä "seura tekee kaltaisekseen".

Tosielämästä havainto:

Koirani teki temppuja pyynnöstäni (esim kahdella jalalla seisominen) ja isäni koira katseli vierestä. Sen jälkeen pyysin isän koiraa tekemään saman tempun (kahdella jalalla seisominen). Isän koira teki parhaansa ja ymmärsi pyyntöni, koska otti mallia koirastani. 

Eläimet - myös ihmiset - oppivat uutta jäljittelemällä muita. Mallioppiminen, havainnoimalla oppiminen ja jäljittely tarkoittavat suurin piirtein samaa asiaa. Esimerkiksi monet sosiaaliset taidot, asenteet, mielipiteet ja käyttäytymismallit opitaan ainakin osittain jäljittelemällä.

Mallioppimisessa yksilö havainnoi, arvioi, tekee päätelmiä sekä jäljittelee hyvänä kokemaansa käyttäytymistä ja toimintatapoja. 

Mallioppimiseen kuuluu vahva samaistuminen myönteiseksi koettuihin ihmisiin. Sosiaalinen vuorovaikutus ja sosiaalinen toimintaympäristö on keskeisessä roolissa mallioppimisessa. 

Mallioppimista ohjaa se, millaisia palkkioita ja rangaistuksia malli saa. 

( Lähteet:  https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kasvatustieteet:mallioppiminen 

https://disco.teak.fi/anttila/2-2-mallioppiminen/ 

https://kiintymysvanhemmuus.fi/mallioppimisen-teoriaa/ )


Albert Bandura tunnetaan siitä, että hän osoitti mallioppimisen tärkeyden lapsille ja sen, että lapsi havainnoi ja matkii aikuista vahvasti jopa riippumatta tuesta tai sen puutteesta. Tästä esimerkkinä on esim Banduran Bobo-nukke -koe. Bandura osoitti, että lapsi mallioppii esim aggressiivisia käytösmalleja. 

( Lähde: https://fi.sainte-anastasie.org/articles/cultura/el-experimento-del-mueco-bobo-y-la-agresividad.html )


Auschin konformisuuskokeen (v. 1952) tuloksen mukaan ihminen uskoo ja ilmaisee sosiaalisen paineen alla helposti näkemyksen, joka on selvästi väärä. Konformisuus tarkoittaa taipumusta yhdenmukaiseen ajatteluun tai tulkintaan sosiaalisessa tilanteessa. Syy tähän voi olla esim sopeutumishalu (normatiivinen vaikutus) tai usko siihen, että ryhmällä on enemmän tietoa (informatiivinen vaikutus). 

Konformisuuden määrä riippuu kuitenkin paljon yhteisöstä: konservatiivinen ja yhdenmukaisuutta vaativa kulttuuri edistää konformisuutta, mutta tulokset eivät ole välttämättä kovin yleistettäviä muunlaisiin ympäristöihin. Esim USA 50-luvulla vrt. USA 80-luvulla. 

(Lähde: https://prezi.com/bkvwudeoqbh-/aschin-konformisuuskoe/?frame=a7033342f7763ebff2c33173224ce5f8605bc8fe ) 


Mallioppimiseen liittyvä samaistuminen tarkoittaa tunnepohjaista osanottoa, myötäelämistä tai eläytymistä toisen henkilön tilanteeseen. Mallioppiminen ja samaistuminen liittyvät vahvasti toisiinsa. 

Samaistuminen voi olla myös sitä, että sisällyttää ihailemansa hahmon identiteettiinsä. Matkimista edistää tai voimistaa myönteinen voimakas tunneside malliin (esim isä /opettaja /kumppani /julkisuuden henkilö /ystävä). 

Samaistuminen voi olla myös psyykkinen puolustautumiskeino eli defenssi. Jotkut olosuhteet (esim haitallinen parisuhde) edistävät esim kumppaniin samaistumista.

( Lähteet: 

https://www.mita-tarkoittaa.com/Samaistuminen [huom yksittäisten ihmisten kirjoittamia määritelmiä sanalle]

https://mielenihmeet.fi/hyokkaajaan-samaistuminen/ 

https://kiintymysvanhemmuus.fi/mallioppimisen-teoriaa/ )