Tarkennettu 4/2023 kuvausta välttelevästä kiintymyssuhteesta.
John Bowlbyn kiintymyssuhdeteoria (engl. attachment theory): Kun huoltaja auttaa ja lohduttaa lasta tarvittaessa, lapselle syntyy kokemus, että huoltaja on saatavilla. Turvattomassa kiintymyssuhteessa tätä kokemusta ei muodostu. Kiintymyssuhteen turvattomuuden aste voi vaihde lievästä vaikeaan.
Bowlby jakoi kiintymyssuhteet seuraavasti erilaisiin tyyppeihin:
* A) turvallinen
* B) turvaton:
- 1) Ristiriitainen
- 2) Välttelevä
- 3) Hajanainen /kaoottinen /jäsentymätön
A. Turvallinen (engl. secure attachment)
- Lapsi voi luottaa siihen, että hänen tarpeisiinsa vastataan ja että hänen tunteitaan kuunnellaan ja ymmärretään. Kotona pystyy ilmaisemaan tunteita ja tunteista voi puhua.
- Aikuisena lapsi kykenee luottamaan muihin ihmisiin ja ilmaisemaan rohkeasti tunteitaan uskoen, että tulee kuulluksi.
Esimerkki turvallisesta kiintymyssuhteesta:
- Ihminen muistaa lapsuudestaan tilanteita, joissa vanhemmat kannustivat, lohduttivat ja kuuntelivat. Muistaa, että vanhempiin oli helppo luottaa ja heiltä pystyi esimerkiksi pyytämään apua.
- Muistaa, että lapsuuden perheessä välittämistä osoitettiin sanoin ja teoin.
Aikuisena:
- Lähtäkohtaisesti luottaa muihin ihmisiin
- Pystyy ottamaan vastaan tukea ja antamaan sitä
- Osaa käsitellä tunteitaan ja osoittaa niitä ulos päin
B1. Turvaton: ristiriitainen (engl. anxious-ambivalent attachment)
- Vanhemman käytös on lapsen näkökulmasta yllättävää ja epäjohdonmukaista. Vanhempi reagoi lapseen omien tunteidensa ja tarpeidensa pohjalta ottamatta todella huomioon lapsen tunnetilaa.
- Esimerkki: Koti, jossa vanhempi on stressaantunut eikä kykene vastaamaan lapsen tunneilmaisuihin johdonmukaisesti; vuorottelevasti joko tukee itkevää lasta tai suuttuu itkemisestä
Aikuisena:
- Ahdistuu ja uupuu herkästi
- Tarkkailee muita. Voi pyrkiä välttelemään riitatilanteita, mutta menettää toisinaan menettää herkästi malttinsa
- Muut tuntuvat epäluotettavilta (läheisten ihmissuhteiden muodostus)
B2. Turvaton: välttelevä (engl. anxious-avoidant and dismissive-avoidant attachment)
- Lapsi kasvaa tunneilmaisultaan köyhässä ilmapiirissä, jossa tunteet osoitetaan teoin, ei sanoin. Vahvojen tunteiden ilmaisua (suuttumus, riemu) saatetaan haluta kotona rajoittaa.
- Esimerkki: Koti, jossa huoltajien asenteessa näkyy itsekseen pärjäämisen ihanne tai lapsen voi olla jopa pakko pärjätä yksin.
- Lapsi voi vetäytyä, pyrkiä kontrolloimaan omia tunneilmaisujaan, hakea hyväksyntää toiminnan avulla ja olla hyvin ankara/vaativa itseään kohtaan.
Aikuisena:
- Vaikea ottaa vastaan suoria tunneilmaisuja ja tuoda esille omia tunteita.
- Muut ihmiset tuntuvat epäluotettavilta (läheisten ihmissuhteiden muodostus). On tärkeää pärjätä yksin.
B3. Turvaton: hajanainen /kaoottinen (engl. disorganized/disoriented attachment)
- Perheen ilmapiiri hyvin epäjohdonmukainen ja lapsen kannalta jopa vaarallinen. Perheessä voi olla vakavia mielenterveys- ja päihdeongelmia ja/tai väkivaltaa.
- Esimerkki: Koti, jossa riidat ovat rajuja ja voivat sisältää väkivaltaa. Tunteita ei kuitenkaan ehkä sanoiteta. Vanhemmilla voi olla mielenterveysongelmia ja/tai he saattavat käyttää päihteitä.
- Lapsen kiintymyssuhde on sekoitus ristiriitaista ja välttelevää kiintymyssuhdetta.
Aikuisena:
- Parisuhteissa sekä ristiriitaisen että välttelevän kiintymyssuhteeseen piirteitä
- Vaikeuksia luottaa muihin ihmisiin (läheisten ihmissuhteiden muodostus)
- Voi kärsiä erilaisista psyykkisistä ongelmista (esim ahdistus, masennus, uupumus)
- Riiteleminen voi olla hankalaa