Levon merkitys synnytyksen aikana
Synnytys voi kestää kauan. Jotta synnyttäjä jaksaisi synnyttää, kehon ja mielen pitää saada välillä toipua. Muutoin itseapukeinojen toimivuuskin on heikko. Jos aivot eivät saa unta, se näkyy erilaisina mm. apatian, masennuksen ja ahdistuksen tunteina.
Uni palauttaa fyysisesti ja vaikuttaa merkittävästi henkiseen jaksamiseen ja mielentilaan. Uni vaikuttaa myös siihen, kuinka synnyttäjä pystyy kiintymään lapseensa.
Kirjoittajan mukaan unen ei tarvitse olla yhtäjaksoista vaan uni koostuu pätkistä supistusten välillä. Kun välit ovat lyhyitä, tuntuu ikävältä herätä aina supistuksen alkaessa, mutta lepo voimistaa silti kehoa.
Nukkuminen synnytyksen aikana
On mahdollista nukkua aktiivisen synnytystyön aikana. Uni on stressin ja pelon vastakohta, ja nukahtaa voi vain, kun tuntee olonsa turvalliseksi ja luottaa, ettei mitään pahaa tapahdu unen aikana. Synnyttäjä voi hyödyntää erilaisia turvallisuuden tunnetta lisääviä keinoja ja myös itseapukeinoista rentoutumista ja painon tunnetta, jolloin on helpompi nukahtaa.
Nukahtamisen helpottamiseksi huoneen voi pimentää ja hakeutua rentoon asentoon, esimerkiksi kylkimakuulle tai puoli-istuvaan asentoon. Tukihenkilö voi hieroa synnyttäjän käsiä ja jalkoja. Hieronnan on hyvä olla tällöin rytmistä, yksitoikkoista ja rauhallista. Hän voi toistaa samalla matalalla hitaalla äänellä jotakin sanaa, kuten painava, rento tai päästä irti. Jatkuva kosketus ja sanojen toistelu vähentävät aivojen kykyä rekisteröidä kipua ja luovat transsinkaltaisen rentoutuneen tilan.
Kannattaa muistaa, että kyse on pienistä ”voimanokosista” supistusten välillä. Kunnolla rentoutumisessa voi kestää 20 minuuttia. Kun synnyttäjä kokee levänneensä tarpeeksi, hän jaksaa taas aktiivista valveillaolojaksoa useita tunteja. Kirjoittajan kokemuksen mukaan valveillaolojaksot kestävät synnytyksessä 4-6 tuntia ja lepovaiheet noin 40-90 minuuttia.
Myös tukihenkilön on tärkeä saada lepoa. Se ei tarkoita, että hän voisi käydä pitkäkseen ja nukkua monta tuntia (paitsi jos se sopii synnyttäjälle), vaan että hän lepää lyhyempiä aikoja jaksaakseen tukea synnyttäjää paremmin.
Kun lapsi on syntynyt
Välittömästi synnytyksen jälkeen synnyttäjän kehon oksitosiinipitoisuus on korkeampi kuin koskaan hänen elämänsä aikana, jotta synnyttäjä pystyisi kiintymään lapseensa nopeasti.
Olisi hyvä, että synnyttäjällä ja lapsella säilyy keskeytymätön ihokontakti. Synnyttäjä tarvitsee myös rauhaa ja tilaa tunteidensa työstämiseen. Huoneessa olevien henkilöiden pitäisi puhua kuiskaten ja käyttäytyä rauhallisesti, jotta tuore perhe saa aikaa asettua uuteen rooliinsa. Henkilökunnalta voi pyytää, että perhe saa omaa aikaa lapsen syntymän jälkeen.
Synnyttäjä tarvitsee yhä synnytyksen jälkeen paljon läheisyyttä, kosketusta ja rauhaa, jotta oksitosiinia erittyy synnytyksen jälkeen runsaasti. Imetyksen käynnistymiselle ja kehon nopeammalle toipumiselle on paremmat edellytykset, jos oksitosiinia erittyy runsaasti. Imetyksen alussa nänneihin saattaa koskea, jolloin itseapukeinoista voi olla apua kivun sietämisessä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti