4. Itseapukeinoja synnytyspelon lievittämiseen

Tämä teksti pohjautuu synnytyspelon lievittämistä käsittelevään kirjaan.

 

Teksti antaa yleiskatsauksen kirjassa esitellyistä itseapukeinoista synnytyksen ajaksi. Keinojen tarkoitus on lievittää pelkoa ja stressiä ja lisätä turvallisuuden ja voiman tunnetta synnytyksen aikana.

Kun kehon reaktiot viestivät turvallisuudesta silloinkin, kun olo ei tunnu turvalliselta, sisäinen tunne turvallisuudesta vahvistuu.

Jotta synnyttäjä voi toimia vastoin pelkoaan synnytyksen aikana ja pyrkiä lievittämään sitä, hän tarvitsee tietoa ja harjoittelua.

Keinot

1. HENGITYS

Hengitys on suorassa yhteydessä tunteisiin. Pehmeä ja äänetön hengitys muuttaa tunnetilan myönteisemmäksi.

2. RENTOUTUMINEN

Rentoutuessaan synnyttäjä ei jännitä lihaksiaan ja vastusta kehon synnytystyötä.

3. ÄÄNI

Matalan äänen käyttö torjuu pelkoa ja aktivoi vatsalihaksia, jotka auttavat ponnistusvaiheessa.

4. AJATUKSEN VOIMA

Ajatuksen voima vahvistaa psyykkistä voiman tunnetta ja luottamusta.

Keinoihin voi turvautua missä tahansa synnytyksen vaiheessa. Niistä voi valita käyttöön vain yhdenkin. Kirjoittaja ohjeistaa aloittamaan hengityksellä ja liittämään mukaan tarvittaessa muita keinoja.

Kirjoittaja ohjeistaa harjoittelemaan keinojen käyttöä etukäteen ennen synnytystä, koska pelottavassa tilanteessa yksinkertaisetkin asiat unohtuvat. Kirjoittaja myös ohjeistaa tutustumaan rohkeasti kaikkiin keinoihin, koska ennen pelottavaa tilannetta ei tiedä, mikä toimii parhaiten itselle.

Pelon ja turvallisuudentunteen ilmeneminen kehossa

Synnyttäjän on hyvä ymmärtää, miten pelko ilmenee kehossa, jotta hän pystyy tiedostamaan, milloin on aika lievittää pelkoa ja stressiä. Yhtä tärkeää on osata tunnistaa myös kehon myönteisiä reaktioita.

Pelon ja stressin ilmenemismuotoja kehossa

Yleisesti

* vaikeus rentoutua, nukkua ja levätä
* pidempään kestävät kielteiset ja epätoivoiset ajatukset

Supistuksen aikana

* äänekäs ja pingottunut hengitys
* jäykät hartiat, yhteen purrut hampaat, kädet nyrkissä
* katse harhailee, liikkuminen rauhatonta
* vaikea pysyä aloillaan
* itsensä vuoteelta käsien varaan kohottaminen
* varpaillaan seisominen
* kimeä, kireä ääni.

Rauhan ja turvallisuuden tunteen ilmenemismuotoja kehossa

Yleisesti

* rentoutunut ja neutraali keho
* lepo ja nukkuminen, kun väsyttää
* myönteiset ja kielteiset tunteet vaihtelevat luonnolliseen tapaan.

Supistusten aikana

* rauhallinen ja äänetön hengitys

* painava ja rentoutunut keho
* suljetut silmät tai levollinen katse
* ei pyrkimystä ohjata tai hallita supistusta
* matala ja rauhallinen ääni

Supistusten kohtaaminen tiiviisti 

Varmaa on, että synnytys alkaa supistuksilla ja päättyy niihin. Muutoin synnytyksen kulku ja kesto on ennustamaton. Supistuskipu voimistuu synnytyksen edetessä, mikä on merkki siitä, että synnytys etenee.

Myönteisen hallinnan tunteen luomiseksi synnyttäjä ja tukihenkilö voivat keskittyä kohtaamaan yhden supistuksen kerrallaan keinojen avulla. Jokaista supistusta seuraa lepovaihe, joka on jaksamisen kannalta tärkeä vaihe.

Supistuksen alkamiselle ja loppumiselle kannattaa sopia merkki, kuten sana "nyt", käden nosto tai tukihenkilön kosketus. Synnyttäjä ja tukihenkilö voivat työskennellä yhdessä tavoitteena auttaa keho pois pelon vallasta takaisin turvalliseen oloon. Supistuksen laantuessa synnyttäjä voi huokaista syvään, mikä poistaa kehon jännittyneisyyttä.