Traumat: sietoikkuna ja vireystila

Sisältö

1. Käytännön esimerkki
2. Sietoikkuna ja sopiva vireystila
3. Ylivireys
4. Alivireys

5. Lähteet 

1. Käytännön esimerkki

 

Leopardi väijyy antilooppeja. Kun antiloopit ovat rauhallisessa mielentilassa, niiden vireystila on sietoikkunassa. Kun antiloopit kuulevat rasahduksen, ne valpastuvat ja niiden vireystila kohoaa ylivireystilaan. Jos mitään ei tapahdu, eläinten vireystila palaa sietoikkunaan. Jos leopardi hyökkää, antiloopit juoksevat pakoon henkensä edestä ja ne ovat  ylivireystilassa äärimmäisen korkealla. 

          Mikäli leopardi saa antiloopin kiinni ja antilooppi alkaa kokea, että tilanne on toivoton, se voi tekeytyä kuolleeksi (ellei ole jo kuollut). Tällöin sen vireystila tippuu alivireystilaan. Kuoleman teeskentely on sille pieni mahdollisuus päästä pakoon leopardin keskittymisen herpaantuessa. (3)

2. Sietoikkuna ja sopiva vireystila

- Normaalisti ihminen pystyy säätelemään omaa vireystilaansa ja ihmisen sietoikkuna on joustava (2). Tällöin olo on turvallinen, keskittymis- ja toimintakyky on normaali, muisti toimii, keho on rauhallinen ja taukoja on helppo pitää tarpeen mukaan (1, 3).
- Omaa sietoikkunaa voi suurentaa esimerkiksi nukkumalla tarpeeksi, syömällä hyvin ja esimerkiksi ulkoilemalla (2).
- Traumatisoitumiseen kuuluu usein se, että on hankala pysyä sietoikkunassa; olotila vaihtelee ylivireyden ja alivireyden välillä (1, 3)

3. Ylivireys

- Traumatisoituneella ylivireystila on hyvin yleinen vireystilan tyyppi (3)
- Ylivireyteen kuuluu vaikeus keskittyä ja rauhoittua, voimistuneet aistimukset (äänet ja valot voivat tuntua liialta) sekä emotionaaliset reaktiot (1, 3)
- Näkyy käytönnössä esimerkiksi jatkuvana valppautena ja tarkkaavaisuutena. Voi näkyä kiireen pitämisenä, stressinä ja univaikeuksina (1). Myös vihaisuus on mahdollista (2, 3)

- Miten muutoin voi näkyä (3): pulssi kiihtynyt, kädet nihkeät, hikoileminen, taistele-pakene -reaktio, muistiin painaminen vaikeutuu, kyky ajatella selkeästi vähenee, katastrofiajattelu mahdollista ja mahdollista myös jähmettyminen niin että syke on kiihtynyt.

4. Alivireys

- Ylivireys voi johtaa kehon väsymisen kautta alivireyteen (3)
- On myös mahdollista, että on oppinut reagoimaan suoraan alivireydellä (3)
- Näkyy väsymyksenä, haluttomuutena, vetäytymisenä, passiivisuutena, tunteiden turtumisena, kognitiivisina vaikeuksina ja sosiaalisena eristäytymisenä (1, 2, 3)
- Miten muutoin voi näkyä (3): pitää yliyrittää jotta saa jotakin aikaan, välinpitämättömyys, tunteiden puuttuminen, dissosiaatio, muistaminen vaikeampaa 

5. Lähteet

1. Video "Verkkoluento: Trauma ja dissosiaatio". Kanava FinFami Uusimaa ry. Luennoitsijana kouluttajapsykoterapeutti Tara Tuomisilta, joka on erikoistunut traumapsykoterapiatyöhön. Video julkaistu 2/2023. https://www.youtube.com/watch?v=vT24Vp0fBNo

2. Video "Traumat: mistä trauma syntyy ja mikä auttaa jos kärsit traumoista? | Mielenterveys". Kanavana w/ Heltti. Videolla keskustelevat psykoterapeutit Ville Merinen ja Marina Maatela. Video julkaistu 3/2022. https://www.youtube.com/watch?v=JldMMVEuZ0o

3. Traumaryhmän asiasisällöt