Resepti: mujaddara

Mujaddara on Lähi-idästä peräisin oleva hyvin yksinkertainen kasvisruoka. Sen perusraaka-aineet ovat linssit, riisi tai bulgur sekä runsaasti paistettua/karamellisoitua sipulia.

Se maustetaan yleensä melko lempeästi esimerkiksi juustokuminalla, korianterilla, kanelilla tai mustapippurilla. Tärkeä osa makua on juuri kunnolla ruskistettu sipuli. Lopputulos on vähän kuin mausteinen linssi-riisipata, jonka päällä on rapeaa sipulia.

Resepti

4 annosta

Ainekset: 

• 200 g kuivattuja linssejä keitettynä tai säilykelinssejä suunnilleen tuplamäärä (esim GoGreen Red lentils 380 g/230 g x 2 kpl)
• 3 dl pitkäjyväistä täysjyväriisiä
• 4 punasipulia
• 4 valkosipulinkynttä
• 3 rkl rypsiöljyä
• ½ tl sokeria
• 1 tl suolaa
• 1 tl juustokuminaa
• ½ tl korianteria
• ½ tl mustapippuria
• ¼ tl kanelia
• 1 dl persiljaa hienonnettuna

Lisäksi

• 200 g soijajogurttia

1. Valmista linssit ja riisi pakkausten ohjeiden mukaan.

2. Kuori ja hienonna sipulit ja valkosipulinkynnet.

3. Kuumenna öljy paistokasarissa tai padassa. Lisää sipulit ja paista, kunnes ne pehmenevät. Lisää sokeri ja puolet suolasta. Paista vielä hetki, jotta sipulit karamellisoituvat.

4. Lisää loppu suola ja muut mausteet sekä riisi ja linssit. Jatka paistamista käännellen noin 5 minuuttia.

5. Lisää lopuksi persilja. Tarjoa ruoka soijajogurtin kanssa.

Reseptin lähde muutamilla muutoksilla https://www.meillakotona.fi/reseptit/mujadara

Tiivistelmä kirjasta Vaurastu viisaasti

Linkit kirjasta tekemääni tiivistelmään. 

Johdanto

Rahan vallasta: raha on tabu

Rahan vallasta: rahan puute syö meitä sisältä

Rahan vallasta: ihmiset ympärilläsi tekevät sinusta rikkaan tai köyhän

Bataatti-linssikeitto

Ohje napattu ja omaan makuun muunneltu osoitteesta https://www.sweetfoodomine.com/lifestyle/kasvisruokaa-kaikille/ . Sulkuihin laitoin ne raaka-aineet, joita en pidä tärkeitä ja jotka ovat siis valinnaisia. Muut ovat joko tarpeellisia tai näkökulmastani niin ravintorikkaita, että sisällytin ne.

Bataatti-linssikeitto

noin 4-5 annosta

• noin 650 g bataattia
• 2 dl kuivia punaisia linssejä
• 1 sipuli
• 3 valkosipulinkynttä
• 1 rkl raastettua inkivääriä
• 2-3 rkl öljyä
• 2 rkl curryjauhetta
• 500 g paseerattua tomaattia
• 400 ml kaurajuomaa
• noin 3 dl vettä
• 1 kasvisliemikuutio
• suolaa ja mustapippuria
• (1 lime)
• (noin 2 tl chilirouhetta tai oman maun mukaan)
• (tuoretta korianteria ja rouhittuja siemeniä tarjoiluun)

1. Kuori ja paloittele bataatti. Huuhtele ja valuta linssit. Hienonna sipuli ja valkosipulinkynnet. Raasta inkivääri ja limen kuori.

2. Kuumenna öljy kattilan pohjalla. Lisää sipulit ja kuullota hetki. Lisää sitten curryjauhe ja jatka kuullottamista, kunnes mausteista irtoaa tuoksua.

3. Lisää sitten kattilaan inkivääri, limen kuori, bataatit, linssit, paseerattu tomaatti, kaurajuoma ja suurin osa vedestä. Lisää joukkoon vielä kasvisliemikuutio ja chilirouhe ja keitä, kunnes bataatti ja linssit ovat aivan pehmeitä (noin 10 minuuttia). Sekoittele keittoa keittämisen aikana, jotta linssit eivät pala pohjaan.

4. Soseuta keitto sauvasekoittimella. Lisää vettä tarvittaessa, jotta keiton koostumus on sopiva. Mausta lopuksi suolalla ja pippurilla ja purista joukkoon ½-1 limen mehu. Kuumenna keitto tarvittaessa uudelleen.

5. Koristele annokset rouhituilla (paahdetuilla) siemenillä ja tuoreella korianterilla.

Vaurastu viisaasti. Osa 1. Rahan vallasta: Ihmiset ympärilläsi tekevät sinusta rikkaan tai köyhän

 Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta perustuu mahdollisuuksien tasa-arvon ihanteeseen: ajatukseen siitä, että myös vähävaraisesta perheestä lähtöisin oleva voi edullisen koulutuksen ja sosiaaliturvan avulla rakentaa itselleen hyvän elämän. Mahdollisuuksien tasa-arvo eroaa lopputulosten tasa-arvosta, jossa pyritään tasaamaan esimerkiksi ihmisten tuloja ja varallisuutta. Yhdenvertaisuus puolestaan tarkoittaa sitä, etteivät ihmisen tausta tai henkilökohtaiset ominaisuudet saisi vaikuttaa hänen mahdollisuuksiinsa koulutuksessa, työelämässä tai palvelujen saamisessa.

Käytännössä nämä ihanteet eivät kuitenkaan aina toteudu. Perhetausta ja taloudelliset lähtökohdat vaikuttavat edelleen kouluttautumiseen, työnsaantiin, palkkatasoon ja vaurastumiseen. Siksi tarvitaan avointa rahapuhetta, eriarvoisuuden syiden tunnistamista sekä käytännöllisiä taloustaitoja, joiden avulla myös heikommista lähtökohdista tuleva voi parantaa asemaansa.

Vaikka Suomi on suuri keskiluokkainen ja suhteellisen tasa-arvoinen yhteiskunta, se on silti luokkayhteiskunta. Sosioekonomiset erot näkyvät muun muassa koulutuksessa, ruokailutottumuksissa, terveydessä, eliniänodotteessa, tuloissa, työelämässä menestymisessä, ihmissuhteissa, verkostoissa, onnellisuudessa ja tulevaisuuden tavoitteissa.

Kasvuympäristö ja oma viiteryhmä muokkaavat voimakkaasti ihmisen käsityksiä rahasta, vaurastumisesta ja siitä, mikä elämässä on mahdollista. Ympäröiviltä ihmisiltä omaksutaan arvoja, asenteita ja toimintatapoja usein huomaamatta. Siksi yhteiskuntaluokkien olemassaoloa ei pitäisi peitellä, vaan niiden vaikutukset tulisi tunnistaa. Vasta silloin voimme ymmärtää paremmin omaa ja muiden raha-ajattelua sekä kehittää omia taloudellisia toimintatapojamme.

Vaurastu viisaasti. Osa 1. Rahan vallasta : Rahan puute syö meitä sisältä

Tiivistelmä kirjasta Esa Juntunen - Vaurastu viisaasti. Tämä on tiivistelmän toinen osa, joka tiivistää rahan valtaa käsittelevää yhtä osuutta kirjasta.

Osa I. Rahan vallasta

Sisältö:

2. Rahan puute syö meitä sisältä 

2.1. Rahan puute syö meitä sisältä 

2.2. Pelkkä raha ei ratkaise rahaongelmia 

2.3. Yhteenveto

---

2. Rahan puute syö meitä sisältä 

2.1. Rahan puute syö meitä sisältä 

Rahan puute kuormittaa ihmistä kroonisen sairauden tavoin. Se vie huomiota, lisää stressiä ja kaventaa kykyä suunnitella tulevaa, tehdä päätöksiä ja ottaa järkeviä riskejä. Rahahuolet ovatkin yksi suomalaisten yleisimmistä stressin aiheista.

Köyhyyttä ei siksi voi selittää vain laiskuudella, saamattomuudella tai huonoilla valinnoilla. Niukkuus itsessään muuttaa ihmisen ajattelua ja toimintaa. Kun mielessä pyörivät jatkuvasti vuokra, laskut ja muut välttämättömät menot, henkistä kapasiteettia jää vähemmän muuhun elämään. Tällöin myös taloudellisten ongelmien ratkaiseminen vaikeutuu.

Rahapula heikentää päätöksentekokykyä ja itsekontrollia sekä ohjaa keskittymään lyhyen aikavälin selviytymiseen. Ihminen saattaa vältellä raha-asioita, murehtia niitä toimimatta tai turvautua ratkaisuihin, jotka helpottavat hetkeksi mutta pahentavat tilannetta pitkällä aikavälillä. Samalla riskien välttely voi estää kouluttautumista, sijoittamista tai muita vaurastumista tukevia valintoja.

Hyvässä taloudellisessa tilanteessa ihmisellä on puolestaan enemmän **väljyyttä**. Kaikkia ostoksia, virheitä ja yllättäviä menoja ei tarvitse jatkuvasti miettiä, koska ne eivät horjuta koko taloutta. Tämä vapauttaa voimavaroja työhön, ihmissuhteisiin, vanhemmuuteen ja tulevaisuuden suunnitteluun. Taloudellisesti turvattomien ja hyvin toimeentulevien ihmisten erilaiset kokemukset voivat myös vaikeuttaa keskinäistä ymmärrystä.

Rahan puutteen aiheuttama stressi ei vaikuta vain ajatteluun, vaan myös fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen. Se voi lisätä esimerkiksi ahdistusta, masennusoireita, kipuja ja verenpaineongelmia. Pitkittynyt taloudellinen stressi muodostaa helposti noidankehän: kuormitus heikentää toimintakykyä, mikä vaikeuttaa ongelmien ratkaisemista ja lisää stressiä entisestään.

Köyhyys onkin muutakin kuin pienet tulot. Se voi olla toimintakyvyn puutetta, joka estää ihmistä parantamasta tilannettaan tai osallistumasta tavallisiin arjen asioihin. Siksi rahaongelmien ratkaiseminen vaatii pelkkien yksinkertaisten neuvojen sijasta ymmärrystä niukkuuden vaikutuksista.

Rahataitoja kannattaa kehittää silloin, kun siihen on vielä voimavaroja. Talouden hallinta lisää väljyyttä, vähentää rahan aiheuttamaa stressiä ja tukee kokonaisvaltaista hyvinvointia.

2.2. Pelkkä raha ei ratkaise rahaongelmia 

Pelkkä lisäraha tai velkojen maksaminen ei ratkaise talousongelmia pysyvästi, jos talous on epätasapainossa eikä ihmisellä ole riittäviä rahataitoja tai puskuria yllättäviin menoihin. Ilman muutoksia toimintatapoihin velkaa voi kertyä pian uudelleen. Siksi esimerkiksi pikavippi ei ratkaise rahaongelmien perimmäisiä syitä.

Rahapula vaikeuttaa samalla rahataitojen opettelua, sillä taloudellinen stressi kuluttaa henkisiä voimavaroja ja heikentää pitkän aikavälin suunnittelua. Kun rahaa lopulta tulee, se saatetaan käyttää nopeasti välittömiin tarpeisiin. Näin syntyy köyhyyden kehä, jossa ihminen elää kädestä suuhun ja menettää uskonsa mahdollisuuksiinsa vaikuttaa omaan talouteensa.

Kehästä irtautuminen vaatii kolmea asiaa:

1. Rahataitojen perusteiden opettelua.
2. Riittävästi väljyyttä ja voimavaroja niiden soveltamiseen.
3. Rutiineihin perustuvaa arkea, joka ei vaadi jatkuvaa itsekuria.

Monen suomalaisen talous on niin haavoittuva, että jo pieni yllättävä meno voi aiheuttaa vaikeuksia. Talouden hallintaa ei kuitenkaan voi rakentaa pelkän tahdonvoiman varaan. Kestävämpi ratkaisu on edetä askel kerrallaan ja vahvistaa vähitellen esimerkiksi menojen hallintaa, säästämistä, puskuria ja tuloja oman elämäntilanteen sallimissa rajoissa.

2.3. Yhteenveto

1. Rahahuolet ovat yksi suomalaisten yleisimmistä stressin aiheista.
2. Rahan puute lisää stressiä, turvattomuutta ja ahdistusta sekä kuormittaa kokonaisvaltaista hyvinvointia.
3. Taloudellinen niukkuus voi heikentää keskittymistä, päätöksentekokykyä, itsekontrollia ja jaksamista.
4. Raha-asioiden välttely yleensä pahentaa ongelmia, kun taas niiden kohtaaminen auttaa katkaisemaan taloudellisen stressin noidankehää.
5. Pelkkä murehtiminen ei ratkaise rahaongelmia, vaikka se voi luoda illuusion aktiivisesta asioiden käsittelystä.
6. Pelkkä lisäraha ei ratkaise talousongelmia pysyvästi. Kestävä muutos vaatii rahataitoja, taloudellista väljyyttä ja arkea tukevia toimintatapoja.

Vaurastu viisaasti : Osa I. Rahan vallasta : Raha on tabu

Tiivistelmä kirjasta Esa Juntunen - Vaurastu viisaasti. Tämä on tiivistelmän toinen osa, joka tiivistää rahan valtaa käsittelevän osuuden kirjasta.

Osa I. Rahan vallasta

Sisältö:

1 Raha on tabu 

1.1 Raha on tabu

1.2. Vauraus ei ole absoluuttista

1.3. Jos et puhu rahasta, joudut sen valtaan

1.4. Yhteenveto

1.1 Raha on tabu

Eino Leinon Laulu onnesta kuvastaa suomalaista kulttuuria, jossa onnesta, vauraudesta ja rahasta on totuttu vaikenemaan. Vaikka rahapuhe on viime vuosina lisääntynyt, omista tuloista, menoista, sijoituksista ja varallisuudesta puhumista pidetään edelleen poikkeuksellisena.

Juntunen on kertonut Omavaraisuushaaste-blogissaan avoimesti taloudestaan opiskeluajoista lähtien. Tulojen ja varallisuuden kasvaessa hänen avoimuutensa on herättänyt yhä enemmän ihmettelyä ja ennustuksia kateudesta tai arvostelusta. Hänen kokemuksensa on kuitenkin päinvastainen: avoin rahapuhe on tuottanut enemmän hyötyä kuin haittaa ja auttanut ihmisiä näkemään uusia mahdollisuuksia omassa elämässään.

Suomalaisen rahakulttuurin ristiriitaisuutta kuvaa se, että tulotiedot ovat julkisia, mutta rahasta puhuminen koetaan silti hyvin henkilökohtaiseksi. Moni ei tiedä edes läheisten työtovereidensa palkkaa tai omaa kuukausikulutustaan. Kun rahasta vaietaan, ihmisille ei muodostu käsitystä siitä, mikä on tavallista tai millaiset tulot ja varallisuus ovat mahdollisia.

Avoimempi rahapuhe voisi vähentää häpeää, kateutta, pelkoa ja rahaan liittyviä väärinkäsityksiä. Olisi hyväksyttävää tavoitella parempaa palkkaa, vähentää kulutusta tai sijoittaa saadakseen tulevaisuudessa enemmän vapautta ja omannäköisen elämän.

Kun rahaan suhtaudutaan mystisen tai moraalisen asian sijasta työkaluna, sen hallinta helpottuu. Keskeistä on ymmärtää kolme asiaa:

1. Miten ja miksi käyttää rahaa sekä miten sitä kannattaisi käyttää.

2. Miten tuloja syntyy ja miten omaa tulopotentiaalia voi kasvattaa.

3. Mihin rahaa ja varallisuutta kannattaa käyttää ja mikä merkitys niillä on hyvän elämän kannalta.

Rahalla ei ole itseisarvoa, vaan sen arvo syntyy siitä, mitä sen avulla voidaan saavuttaa. Hyvä talouden hallinta voi lisätä vapautta, turvallisuutta ja mielenrauhaa, kun raha palvelee omia arvoja ja merkityksellistä elämää.

1.2. Vauraus ei ole absoluuttista

Tulo- ja erityisesti varallisuuserot ovat Suomessa kasvaneet, mutta maailmanlaajuisesti tarkasteltuna moni suomalainen on hyvin vauras: noin puolet suomalaisista kuuluu maailman rikkaimpaan kymmenykseen. Silti suuri osa keskiluokasta kokee olevansa jatkuvasti taloudellisesti tiukoilla ja ajattelee vaurastumisen kuuluvan vain rikkaille. Juntusen mukaan vaurastuvan ja rahapulasta kärsivän keskiluokan keskeinen ero on usein rahataidoissa.

Rikkaus ja köyhyys ovat suhteellisia. Sama tulotaso mahdollistaa hyvin erilaisen elämän Suomessa, San Franciscossa tai Intiassa, sillä elinkustannukset ja rahan ostovoima vaihtelevat huomattavasti. Myös Suomen sisällä asuinpaikka vaikuttaa siihen, mitä tuloilla voi saada.

Kirjan keskeinen ajatus on löytää oma tarpeeksi. Hyvä elämä ei vaadi kulujen viemistä äärimmäiseen minimiin eikä mahdollisimman suuria tuloja. Olennaista on löytää itselle riittävä kulutuksen, säästämisen ja vaurauden taso, sillä tietyn pisteen jälkeen suurempi rahamäärä ei välttämättä enää lisää hyvinvointia.

Kaikista ei lähtökohdista riippumatta voi tulla multimiljonäärejä, mutta lähes jokainen voi parantaa taloudellista asemaansa. Onnellisuus ja omannäköinen elämä eivät yleensä vaadi miljoonia, vaan huomattavasti vähemmän rahaa.

1.3. Jos et puhu rahasta, joudut sen valtaan

Raha mielletään usein kovaksi arvoksi ja rahasta kiinnostuneet ihmiset itsekkäiksi. Raha ei kuitenkaan ole arvo, vaan neutraali työkalu, jota voi käyttää sekä hyvään että pahaan. Sen merkitys riippuu siitä, mitä ihminen tavoittelee ja miten hän rahansa käyttää: turvaan, vapauteen, vaikutusvaltaan, kulutukseen tai muiden auttamiseen.

Rahasta vaikeneminen voi lisätä häpeää ja sosiaalista painetta. Ihminen saattaa esimerkiksi käyttää rahaa kalliisiin menoihin vain pysyäkseen muiden mukana tai keksiä tekosyitä, jos hänellä ei ole niihin varaa. Omista taloudellisista rajoista ja valinnoista puhuminen voi vähentää ahdistusta ja helpottaa turhista menoista kieltäytymistä.

Rahalla on sitä enemmän valtaa ihmiseen, mitä heikommat hänen rahataitonsa ovat. Jotkut eivät osaa hallita vähäisiä rahojaan, kun taas toiset tavoittelevat rahaa hinnalla millä hyvänsä. Molemmissa tapauksissa raha alkaa ohjata elämää sen sijaan, että se toimisi välineenä omien arvojen toteuttamiseen. Hyvät rahataidot puolestaan vähentävät riippuvuutta muiden rahasta ja lisäävät vapautta tehdä omia valintoja.

Avoin rahapuhe voi myös vähentää eriarvoisuutta. Varakkaissa perheissä taloudesta puhutaan usein enemmän, kun taas vähävaraisemmissa perheissä rahataidot voivat jäädä puutteellisiksi. Jos rahasta vaietaan, ihmisen käsitys mahdollisuuksistaan rajoittuu helposti siihen, mitä hän näkee omassa lähipiirissään.

Rahasta puhuminen auttaa jakamaan tietoa, pyytämään apua ja löytämään ratkaisuja taloudellisiin ongelmiin. Juntunen alkoi itse kirjoittaa rahasta huomattuaan, kuinka paljon opiskelijat tarvitsivat tietoa esimerkiksi tuista, opintolainoista ja ASP-säästämisestä.

Rahaa ei tarvitse ajatella jatkuvasti, mutta rahataitojen kehittämistä ei kannata vältellä. Mitä paremmin ihminen hallitsee talouttaan, sitä vähemmän hänen tarvitsee kantaa rahasta huolta. Rahasta puhuminen ei ole ahneutta, vaan huolenpitoa itsestä ja keino rakentaa omien arvojen mukaista elämää.

1.4. YHTEENVETO

1. Rahasta ja vaurastumisesta kannattaa puhua avoimesti, sillä jaettu tieto hyödyttää muitakin.

2. Vaikka Suomi on verotietojen osalta avoin yhteiskunta, raha on edelleen tabu ja siihen liittyy paljon väärinkäsityksiä.

3. Oman talouden hallinta alkaa siitä, että tuntee tulonsa, menonsa ja rahankäyttönsä.

4. Avoin ja neutraali rahapuhe vähentää häpeää ja taloudellista ahdistusta.

5. Rahan arvo on suhteellista: samalla summalla saa eri asioita asuinpaikasta, elämäntilanteesta ja omista valinnoista riippuen.

6. Rahataitojen kehittäminen vähentää rahan valtaa, lisää vapautta ja auttaa kaventamaan periytyviä taloudellisia eroja.

Vaurastu viisaasti: Johdanto

Tiivistelmä kirjasta Esa Juntunen - Vaurastu viisaasti. Tämä on tiivistelmän ensimmäinen osa, joka tiivistää kirjan johdannon.

Johdanto

Raha vaikuttaa lähes kaikkeen elämässämme: ihmissuhteisiin, työhön, harrastuksiin, unelmiin ja valintoihin. Kun ihminen hallitsee rahaansa, siitä tulee Juntusen mukaan väline omien arvojen mukaisen elämän rakentamiseen. Jos rahaa ei hallitse, se alkaa rajoittaa elämää ja sanella päätöksiä.

Juntunen kertoo nousseensa 19-vuotiaasta, 460 eurolla kuukaudessa eläneestä opiskelijasta yli puolen miljoonan euron nettovarallisuuteen. Matkaan on kuulunut virheitä ja vastoinkäymisiä, joista saadut opit hän kokoaa kirjaan.

Kirja käsittelee rahan vaikutusta ihmiseen ja ihmissuhteisiin, kulutuksen vähentämistä, omistamista ja velkaa, tulojen kasvattamista sekä yksinkertaista ja vähäriskistä sijoittamista. Tavoitteena on auttaa lukijaa löytämään tasapaino rahan ja hyvän elämän välillä.

Kirjan jokaisessa osassa käsitellään ensin rahaan liittyviä mielikuvia, väärää tietoa ja uskomuksia. Tavoitteena on tarjota käytännöllisiä keinoja oman taloudellisen tilanteen parantamiseen.

Rahataidot eivät vaadi erityistä matemaattista osaamista, vaan maalaisjärkeä, yksinkertaisia toimintatapoja ja itsetuntemusta. Talouden hallinta edellyttää omien raha-asenteiden ja -tapojen tarkastelua sekä opittujen normien kyseenalaistamista ja tarvittaessa muuttamista.

Kenelle kirja on tarkoitettu? 

Kirja on tarkoitettu kaikille, jotka haluavat parantaa taloutensa hallintaa, vaurastua tai saada uusia näkökulmia rahankäyttöön. Rahataitoja voi oppia iästä, koulutuksesta, elämäntilanteesta ja taloudellisesta lähtötilanteesta riippumatta.

Paremmat rahataidot voivat lisätä taloudellista turvaa, elämänlaatua ja mielenrauhaa, vaikka kaikki taloudelliset ongelmat eivät ratkea yksin omilla valinnoilla. Motivaationa voivat olla esimerkiksi lasten tulevaisuus, eläketurva, uteliaisuus tai vaurastuminen.

Kulutuksen ja sijoittamisen lisäksi kirjassa käsitellään tulojen kasvattamista ja omistamisen merkitystä. Säästämisellä on rajansa, mutta tulopotentiaalia voi kehittää huomattavasti.

Osa kirjan ajatuksista voi aluksi herättää vastustusta tai ahdistusta. Siksi lukijalta vaaditaan avointa mieltä sekä valmiutta kyseenalaistaa vanhoja uskomuksia ja poistua omalta mukavuusalueelta.

Suurin osa siitä, mitä olet oppinut rahasta, ei todennäköisesti pidä paikkaansa 

Monien käsitykset rahasta perustuvat kodin ja ympäristön välittämiin virheellisiin uskomuksiin, kuten siihen, että velka on aina pahasta, työllä ei voi rikastua ja sijoittaminen kuuluu vain rikkaille. Suomessa vähäinen ja sulkeutunut rahapuhe on jättänyt monille puutteelliset taloustaidot.

Vaikka rahaa saatetaan pitää kylmänä tai merkityksettömänä, vaihdamme siihen jatkuvasti aikaamme ja energiaamme. Kiinnostus rahataitoihin on viime vuosina kasvanut, mutta avoimessa rahakasvatuksessa on edelleen paljon kehitettävää.

Rahatarinat muokkaavat elämäämme

Tavallinenkin keskituloinen voi vaurastua huomattavasti pitkäjänteisen säästämisen, sijoittamisen ja hyvien rahataitojen avulla. Vastaavasti suuretkaan tulot tai miljoonaomaisuus eivät takaa taloudellista turvaa, jos rahankäyttöä eivät ohjaa harkinta ja itsehillintä.

Esimerkit tavallisista työntekijöistä miljonääreinä sekä omaisuutensa menettäneistä varakkaista osoittavat, että taloudellinen menestys riippuu enemmän rahataidoista kuin ammatista, koulutuksesta tai tulotasosta. Ulkopuolinen paine, näyttävä kuluttaminen ja harkitsemattomat päätökset voivat johtaa vararikkoon.

Suomessa rikastumisesta ja köyhtymisestä puhutaan vähän, koska niihin liittyy häpeää ja ennakkoluuloja. Tämä ylläpitää tarinaa, jossa tavallinen ihminen käy töissä eläkeikään asti, maksaa velkoja ja odottaa vapautusta esimerkiksi lottovoitosta.

Rahataitojen avulla ihminen voi kuitenkin irtautua tästä mallista. Raha ei itsessään ole hyvä tai paha, vaan väline, jonka hallitseminen mahdollistaa turvallisemman, vapaamman ja omien arvojen mukaisen elämän.