Kiintymyssuhdemallin muuttaminen

Aiemman käsityksen mukaan kiintymyssuhdemallit ovat pysyviä, mutta nykynäkemyksen mukaan ne voivat muuttua. (1)

Miten kiintymyssuhdemallin muuttamista voi edistää?

● Oman toimintamallin tiedostaminen on hyvä lähtökohta. (1, 2, 3).

● Muutos on mahdollinen turvallisen ja hyväksyvän ihmissuhteen kautta, jossa erilaisten ajatusten ja tunteiden näyttäminen on hyväksyttyä (2, 3). Tämä vahvistaa hiljalleen taitoa ja uskallusta ilmaista omia tunteita ja tarpeita (2).

● Lastenpsykiatrin erikoislääkäri Jari Sinkkonen kannustaa kumppaneita keskustelemaan siitä, mitä toivoo ja tarvitsee. Kumppanin erilaisen kiintymystyylin ymmärtäminen voi tuntua vaikealta. Sitä pystyy ymmärtämään avoimuuden ja keskustelun kautta. (1)

● Ristiriitaisesti kiintyneitä ohjeistetaan harjoittelemaan sitä, että tunnistaa ja ilmaisee omat tunteet ja tarpeet. Välttelevän puolestaan kannattaa opetella tiedostamaan se, että on ihmissuhteissa välttelevä sekä opetella jättämään parisuhteessa sikseen ajatus sen oikean löytämisestä, sillä se voi olla tapa vältellä sitoutumista. (1) 

● Ratkaisukeskeinen riitely eli yhteisymmärrykseen pyrkivä neuvottelu syyllistämättä toista on myös tärkeää. (1)

● Muutosta edistää aika. Erään kirjallisuuskatsauksen perusteella kiintymysuhdemalli ei ole välttämättä lainkaan pysyvä, kun seuranta-aika on yli 15 vuotta (4).

----

Lähteet

1) Kiintymyssuhteet parisuhteessa. Teksti Anne Haikola, psykologi. Julk 2/2019. https://www.joylla.com/blogi/kiintymyssuhteet-parisuhteessa

2) Video: Välttelevä kiintymyssuhde - Suomen yleisin kiintymyssuhde? w/ terapeuttiville. Videon tekijä psykoterapeutti Ville Merinen. Varsinainen puhe alkaa 18 minuutin kohdalla. Julk 10/2022. https://www.youtube.com/live/HawokRbdUrI?feature=share

3) Haastateltavana Väestöliiton seksuaaliterapeutti Johanna Sassali. Julk 1/2023. https://kaksplus.fi/perhe/kasvatus/valtteleva-kiintymyssuhde/

4) Genetics of adult attachment: An updated review of the literature. Julk 9/2021. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC8474999/

Traumoista toipuminen: turvan tunne

Trauma on käsitteenä laaja, haastava ja vaikeasti määriteltävä. Sigmund Freud ajatteli käytännössä kaikkien ihmisen vaikeuksien johtuvan traumoista ja että traumoille ei voi tehdä mitään eikä toivoa muutoksesta ole. Victor Frankl kävi Freudin kanssa kirjeenvaihtoa. Frankl oli traumojen suhteen sillä kannalla, mitä traumoista nykyään ajatellaan: ihminen kehittyy koko elämänsä ajan ja pystyy siksi muuttumaan tai korjaamaan kokemuksiaan ja vahvistamaan hyvinvointiaan. Frankl ajatteli tämän olevan mahdollista traumaattisten kokemusten määrästä ja syvyydestä riippumatta. (3)

Nykykäsityksen mukaan traumoista ja esimerkiksi traumaterapia voi perustua siihen, että ihminen tunnistaa omat fysiologiset reaktionsa. 

Muistoja ei saa kadotettua minnekään, mutta sen saa muutettua, miten kokee tässä hetkessä; omat tunteet voi saada muutettua siten, että kokee traumojen olevan osa menneisyyttä (ei nykyhetkeä) ja pystyy voimaan hyvin traumaattisista kokemuksista huolimatta. (3)

Traumoista toipuminen vaatii sen, että olosuhde tuntuu turvalliselta ja hyvältä. Tämän vuoksi asioista, joista syntyy itselle turvan tunne, voi pyrkiä pitämään kiinni ja/tai ottamaan osaksi omaa arkea. (3) 

Turvan tunnetta lisääviä tekijöitä voivat olla esimerkiksi:

- Siisti koti ja kodin siivous

- Taloudellinen tilanne hallussa 

- Rutiinit (voi tarkoittaa mitä vain) 

- Pysyvyys, yllätyksettömyys, johdonmukaisuus 

- Perustarpeista (uni, ruoka) huolehtiminen 

- Omista tunteista ja kokemuksista puhuminen 

- Oman voinnin ja oman jaksamisen kuuntelu

- Rehellisyys 

- Rajat 

- Läheisyys 

- Luottamus 

- Turvalliset läheiset ihmiset 

- Halaus 

- Yhteenkuuluvuuden tunne 

- Eläimet 

- Luonto 

- Luonnon äänet, esim sade 

- Musiikki

- Hiljaisuus 

- Itselle mieleisien turhien asioiden tekeminen 

- Lämpö 

- Kotona peiton alla oleminen 

- Mukaviin vaatteisiin pukeutuminen