Mistä traumat voivat johtua ja miten ne ilmenevät?

Sisällysluettelo 

1. Yleistä tietoa 
2. Mistä traumatisoituminen johtuu
3. Miten traumatisoituminen näkyy
4. Turvallisuustutka 
5. Lähteet 

1. Yleistä tietoa 

Jo tieto traumoista ja siitä, miten ne vaikuttavat, voi helpottaa traumatisoituneen oloa. (1)

Traumasta puhuminen voi auttaa, koska puhuminen auttaa jäsentämään omia muistikuvia, mikä on keino rauhoittaa hermostoa (2, 3). Kuitenkin puhumisen pitää tapahtua traumatisoituneen omaan tahtiin. (1)

Lähes jokainen kohtaa traumaattisia kokemuksia ainakin välillisesti eli siten, että trauma koskee itselle läheistä ihmistä. Kaikki eivät kuitenkaan traumatisoidu (1, 2). 

2. Mistä traumatisoituminen johtuu 

Psyykkisesti traumaattinen asia voi olla käytännössä mikä tahansa tapahtuma, joka on sillä hetkellä ylivoimainen kestää: intensiivinen kokemus, joka saa kokemaan pelkoa, ahdistusta, avuttomuutta, lamaantumista ja kauhua yms. (1, 2, 3) 

Herkemmin traumatisoivia asioita ovat sellaiset asiat, jotka aiheuttavat hengen, terveyden tai koskemattomuuden menetyksen tai vaarantavat sen. (1, 3)

Traumatyypit jaetaan karkeasti kahteen sen perusteella, mikä on trauman aiheuttaja. (1, 3)

1. tyypin trauma (1, 2), 3 

- Yksittäinen tapahtuma 

- Esim väkivaltainen yksittäinen teko, luonnonkatastrofi, onnettomuus, lapsen vahingoittuminen, läheisen itsemurha tai sen yritys, potentiaalisen kuoleman täpärästi välttäminen, raiskaus

2. tyypin trauma (1, 2, 3) 

- Tapahtumisissa on toistuvuutta ja olosuhde voi kestää vuosiakin. Kakkostyypin trauma vaikuttaa yksilöön enemmän 

- Kakkostyypin traumalle on useita eri nimityksiä kuten kompleksinen -, emotionaalinen - ja kehityksellinen trauma 

- Esimerkkejä kiusaaminen, seksuaalinen hyväksikäyttö, väkivaltainen ihmissuhde. Lapsuudenkodin turvattomuus: henkinen väkivalta, huoltajan mielenterveys- tai päihdeongelma, perheen talousvaikeudet; tukea ja turvaa vaille jääminen  

 

Verrattuna muihin eliöihin ihminen on vauvana hyvin avuton ja tarvitsee hoitajia, mihin perustuu kiintymyssuhde. Lapsuuden aikainen kehityksellinen trauma tarkoittaa yleensä sitä, että huoltajat eivät ole pystyneet olemaan turvallisia ja hoivaavia. Tämä voi olla toistuvaa ja vaikuttaa lapsen kehitykseen. (2) 

3. Miten traumatisoituminen näkyy

- Välttäminen. Pyrkii välttämään traumasta muistuttavia tilanteita tai tunteita. Esimerkiksi välttää ihmissuhteiden luomista, humalaisia ihmisiä tai tilanteita, joissa voi saada paniikkikohtauksen. (1, 3)

- Ylivireys / alivireys. Tähän voi kuulua esimerkiksi jatkuva valppaana olon tunne, ärtyneisyys ja muistivaikeudet tai vaihtoehtoisesti lamaantuneisuus. Tärkeä! Tästä myös erillinen teksti Traumat: sietoikkuna ja vireystilan säätely (1, 3)

-  Mieleen tunkeutumisen oireet. Tunne alkaa elää itsessä uudelleen. Esimerkiksi takaumat, painajaiset, unihäiriöt (1, 3)

- Reagoiminen triggereihin eli traumaattisiin laukaisijoihin. Triggeri tarkoittaa tarkoittaa asiaa, joka palauttaa mieleen tai kehomuistiin voimakkaan muiston aiemmasta ahdistavasta tapahtumasta. Tällöin joko mieli tai keho reagoi reagoi kuten aiempaan ahdistavaan tapahtumaan. Reaktio voi olla jokin tässä tekstissä lueteltu trauman ilmenemismuoto. Laukaisija voi olla käytännössä mikä tahansa asia. Yleisiä laukaisijoita: voimakkaat äänet, tapahtumapaikka, hajut, kosketus, tietyt sanavalinnat, väkijoukko, tietyt vuorovaikutustilanteet, tietty päivämäärä, tietty vuodenaika, voimakkaat tunteet. (1, 3)

-  Tunne-elämän vaikeudet 

- Ahdistus, epämääräinen pelko, epätodellisuuden tunne (3)

- Vuoristorata tunnesäätelyssä. Esimerkiksi voimakas hylätyksi tulon pelko ja siihen voimakkaasti reagoiminen  (1, 3)

- Ylikorostunut syyllisyyden ja vastuuntunne mahdollista. Kytkös usein lapsuusaikaan (1, 3)

- Häpeä. Piiloutuva ja hankala tunne. Esimerkiksi koulukiusaamisen uhri kokee usein häpeää (1, 3)

- Syyllisyys ja häpeä ovat tunteita, joita ihminen pyrkii välttämään. Jos niitä tulee paljon, ne voivat pitkittää tapahtumaan liittyvien oireiden jatkumista (2) 

 

- Vaikeudet ihmissuhteissa. Vaikea luottaa ihmisiin, vaikea solmia ihmissuhteita. Voi hakeutua negatiivisiin ihmissuhteisiin; turvaton tuntuu turvalliselta. (1, 3)

- Kehosta vieraantuminen, dissosiaatio. Myös toiminnallinen dissosiaatio, jolloin ei ole läsnä hetkessä ja omassa kehossa. (1, 3)

- Itseä ja/tai toisia vahingoittava toiminta. Itseä vahingoittavan toiminnan taustalla voi olla ajatus, ettei ansaitse hyvää (/ syvä arvottomuuden tunne) tai se, että on tottunut esimerkiksi ikävään kohteluun. Itseä vahingoittava toiminta voidaan jakaa epäsuoraan ja suoraan toimintaan.
Epäsuora: eristäytyminen, konfliktihakuisuus ja hyökkäävä käytös, päihteiden käyttö, riskien otto (esim liikenteessä tai päihteiden kanssa), välinpitämättömyys itsestä (esim ei välitä terveydestään), ei huolehti perustarpeistaan. 
Suora: viiltely ja muu itsensä satuttaminen, vaarallisiin tilanteisiin hakeutuminen, yliannostus, itsemurhayritys, itsemurha. (3)

- Muutokset uskomus- ja merkitysjärjestelmässä: miten suhtautuu itseen, muihin ja ympäristöön (3) 

- Muutokset minäkäsityksessä: esim "en ole riittävä", "olen huonompi kuin muut" 

- Kielteinen minäkuva 

- Maailma voi tuntua vaaralliselta paikalta (1, 2) 

 

- Vähättely. Voi vähätellä asioita tai niiden vaikutusta. Esimerkiksi "en halua ihmisiä lähelleni, koska en luota ihmisiin" tai ei hae töihin, koska pelkää, ettei osaa tai pysty tekemään töitä. (3)

4.  Turvallisuustutka

 

Traumatisoitumiseen liittyy termi neuroseptio, joka tarkoittaa sitä, että olento arvioi ympäristönsä turvallisuutta ("turvallisuustutka"). Tilanteen tulkinta voi päätyä siihen, että tilanne on turvallinen, uhkaava tai hengenvaarallinen. (1, 3)

Traumat voivat vaikuttaa tähän turvallisuustutkaan niin, että tavalliset arkiset tilanteet koetaan uhkaavina. Se voi tarkoittaa konkreettisia säikähdyksiä pitkin päivää tai muiden ihmisten kokeminen uhkaavina tai pahantahtoisina. Jos taistele-pakene -reaktio ei uhkaavassa tilanteessa auta, niin seuraa lamaantuminen (eläinmaailmassa valekuolema). (1, 3)

5. Lähteet 

1. Video "Verkkoluento: Trauma ja dissosiaatio". Kanava FinFami Uusimaa ry. Luennoitsijana kouluttajapsykoterapeutti Tara Tuomisilta, joka on erikoistunut traumapsykoterapiatyöhön. Video julkaistu 2/2023. https://www.youtube.com/watch?v=vT24Vp0fBNo

2. Video "Traumat: mistä trauma syntyy ja mikä auttaa jos kärsit traumoista? | Mielenterveys". Kanavana w/ Heltti. Videolla keskustelevat psykoterapeutit Ville Merinen ja Marina Maatela. Video julkaistu 3/2022. https://www.youtube.com/watch?v=JldMMVEuZ0o

3. Traumaryhmä (suljettu ryhmä, livetapaamisia) v. 2023 syksyllä